Punapresidentti

Mikä meno, mikä meininki?

Seuraavassa ei yritetä muokata valmista vaihtoehtoista ohjelmaa, jotta asiasta mahdollisesti kiinnostuneille puolueillekin jäisi tehtävää. Ohjelma olisi joka tapauksessa erotuttava niin selvästi marxilaisesta vaihtoehdosta, että Halonenkin sen sellaiseksi tunnistaa, ettei tarvitse jatkuvasti kysellä.

Tämä on tarpeen senkin vuoksi, että edellisten eduskuntavaalien alla silloinen pääministeri Paavo Lipponen pelotteli äänestäjiä, että jos ei vaalien jälkeen jatketa hänen johdollaan demarivetoista politiikkaa, niin sitten tulee jokin kauhea "porvarillinen meininki", jota hän ei kuitenkaan tarkemmin määritellyt. On siis syytä tarkastella, mitä tämä eräiden keskeisten arvojemme osalta merkitsisi, miten eri asioita missäkin meiningissä arvostetaan.

Lähtökohdaksi tulee ottaa ne tukipisteet, joiden varaan kansakuntamme hyvinvointi rakentuu. Silloin ensimmäisenä on kansalainen ja hänen asemansa vallankäyttöjärjestelmässä. Kun pyrkimyksenä on muutos, on seuraavassa ensinnä mainittu nykymenoa hallitseva ja marxilaisuuteen perustuva palmelais-sorsalais-haloslainen malli (M) ja sen jälkeen vaihtoehtoinen porvarillinen malli (P), porvarillinen meininki.

1. Kansalainen

M. Kansalainen on hallintoalamainen, jonka tehtävänä on toteuttaa yhteiskunnan tavoitteita. Siksi hän tarvitsee yhteiskunnan jatkuvaa holhousta. Kaikki omapäisyys vaarallista ja mahdollinen epäjärjestyksen lähde.

P. Kansalainen on itsenäinen ja arvostelukykyinen, täysi-ikäinen ja täysivaltainen ihminen, joka pystyy läheisyysperiaatteen mukaisesti ratkaisemaan useimmat asiat itse.

2. Työ ja palkka

M. Työ alistaa ihmisen ja siksi työtä ja sen tekemistä sekä siitä maksettavaa palkkaa on säänneltävä tiukasti. On suojeltava työntekijää myös itseltään, niin ettei kukaan pääse liikaa erottumaan joukosta. Tärkeintä on, että palkkaerot ovat mahdollisimman pienet.

P. Työ on itsensä toteuttamista toisia palvelemalla ja ansaitsee sen vuoksi arvoaan vastaavan palkan. Tärkeintä on, että palkka mitoitetaan työpanoksen mukaan ja kehittyy asianmukaisesti työtaidon lisääntyessä.

3. Ahkeruus

M. Ei ole suotavaa, koska kasvattaa palkkaeroja. Siksi se poistettiin uuden työsopimuslain mukaisesta työtodistuksesta.

P. Porvarillisten arvojen joukossa ykköshyve, kuten filosofi Timo Airaksinen on todennut. Se avulla hyvinvointimme on luotu ja siihen nojaa sen jatkuvuus, mistä syystä on huolehdittava ahkeruutta tukevista kannusteista mm. palkkauksessa ja verotuksessa.

4. Yhteiskunta

M. Vallan hankkimisen ja ylläpitämisen väline, jolle kaikki muu on alistettu. Yhteiskunnassa painopiste "komentosillan", hallinto- ja poliittisen sektorin, puolella (Ks. Oi maamme -kirja)

P. On kehittynyt kansalaisten palvelemista varten luomaan edellytyksiä heidän henkiselle kasvulleen ja menettelytapoja yhteisten asioiden hoitamiseksi. Yhteiskunnan on annettava tukea ja luotava kannusteita, jotta kansalainen voisi saavuttaa täyden mittansa (Gratton).

5. Yritystoiminta

M. Lähtökohtaisesti arveluttavaa riistoa, varsinkin voittoa tuottava yritystoiminta ja työn järjestäminen toisille. Siksi sen on oltava säännösten tiukassa hallinnassa. Yritystoiminta ja omistus on tehtävä "ontoksi" siten, että ulkonainen kuori säilyy, mutta "sisällössä tapahtuu kehitystä", toisin sanoen, että se on puolueen hallinnassa. Hyvinvointipalveluissa siihen voidaan turvautua vain, jos julkinen sektori ei voi resurssien loppumisen vuoksi hoitaa niitä.

P. Ihmisten palvelemista, jonka kautta kansalaisten luovuus jalostetaan kaupalliseen muotoon ja joka antaa mahdollisuuden omaehtoiseen toimintaan sekä myös varallisuuden kartuttamiseen. Muodostaa ytimen yhteiskunnan "konehuoneessa", luovassa sektorissa, missä tulee olla painopiste. Tarjoaa hyviä vaihtoehtoja julkisille palveluille ja lisää näin ollen olennaisesti kansalaisten mahdollisuuksia saada hyvää palvelua ja tuntea elämänsä turvalliseksi.

6. Perhe

M. Yhteiskunnalle alistettu resurssien hankintayksikkö. Lasten tulee olla mahdollisimman suuressa määrin yhteiskunnan kasvatettavina, että heistä tulee yhteiskunnan tarpeita vastaavia kansalaisia. Perheen vahvuus on uhka yhteiskunnan hallittavuudelle.

P. Kansalaisen kasvu- ja turvapaikka, joka luo lapsille pohjan kehittymiselle luomiskykyisiksi ja täysimittaisiksi kansalaisiksi. Tätä yhteiskunnan on tuettava hellävaraisesti ja perheen autonomiaa suojellen.

*****

Kiitos, hyvä lukija, että jaksoit tänne saakka. En voi tarjota uurastuksestasi muuta kuin lisää tuskaa, sillä joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Jos katsot tiedon sen arvoiseksi, pane sana nettikirjasta kiertämään ja olet mukana muutosta tekemässä.

*****

Takaisin edelliseen lukuun
Siirry kirjan alkuun